Maalin tunnistaminen

Maalin tunnistaminen

 

 

 

 

Huoltokäsittelyn yhteydessä on hyvä tietää, millä maalilla aikaisempi maalaus on tehty. Tieto voi löytyä suoraan esimerkiksi talokirjasta, varastoiduista vanhoista maalipurkeista jne. Yleisesti ottaen huoltokäsittely kannattaa tehdä joko samalla tai samantyyppisellä maalilla kuin millä pinta on aiemmin maalattu.

 

”Nyrkkisääntönä”:

 

- Vesiohenteisten akrylaattimaalien huoltomaalaukseen soveltuvat akrylaattimaalit.

- Liuoteohenteisen öljymaalin tai alkydiöljymaalin päälle voidaan maalata liuoteohenteisten maalien lisäksi akrylaattimaaleilla.

- Aiemmin punamultamaaleilla eli keittomaaleilla maalatut pinnat voidaan huoltomaalata vain saman tyyppisillä punamultamaaleilla.

- Ohuet kuullotepinnat voidaan huoltokäsitellä kohteeseen soveltuvalla kuultavalla tai peittävällä maalilla.

- Paksujen, kalvoamuodostavien kuullotepintojen (ns. Extra-tyyppiset kuullotteet) huoltokäsittely tehdään samantyyppisellä kuullotteella tai kohteeseen soveltuvalla peittävällä maalilla.

 

Huomioitavaa: Vanhojen öljymaalien pinta saattaa olla todella huonokuntoinen, kuten voimakkaasti liituuntunut, pölymäinen tai hauras. Tällaiset pinnat tulee puhdistaa huolellisesti, jotta uusi maali pääsee tarttumaan kunnolla alustaansa. Tällaiset kohteet kannattaa monesti suunnitella erityisen tarkasti ja varsinkin pohjatöiden osalta miettiä, mikä on kokonaistaloudellisesti järkevintä.

 

Erilaisten Petrooliöljymaalien pinta on monesti niin hauras ja pölymäinen, ettei sitä voi huoltomaalata vesiohenteisilla akrylaattimaaleilla. Epävarmoissa tilanteissa ja kohteissa, joissa on ollut syystä tai toisesta toistuvia ongelmia maalipintojen kestossa tulee tartunta varmistaa erillisellä koemaalauksella.

 

***

 

Alla on listattuna perinteisiä keinoja, joiden avulla pääpiirteissään pystytään selvittämään aiemmin käytetty maalityyppi. Testi on hyvä tehdä jokaiselle seinälle erikseen koska on tilanteita, että eri seiniä on saatettu maalata vuosien saatossa erityyppisillä maaleilla. Tee testit puhtaalle ja kuivatulle pinnalle. Liituaminen voidaan tehdä puhdistamattomalle pinnalle ja pystytään monesti toteamaan ihan jo silmämääräisesti.

 

Tarvitset: Lipeää (esim. natriumhydroksidipohjainen viemärinavaaja), spriitä (esim. Sinol), rättejä, terävä puukko tai maalikaavin (maalinäytteen irrotukseen), puhdasta vettä ja sytkäri tai tulitikut (irrotettua maalinäytettä varten, ei maalauskohdetta). Muista suojavarustus (suojahanskat ainakin).

 

Öljymaali

 

-          maalipinta on kovahko, irrotettu maalinäyte murenee taivutettaessa

-          pinta yleensä liituaa; jauhomaista maalia jää kuivana hangattaessa käteen tai kostealla pyyhittäessä vielä voimakkaammin

-          maalipinta halkeilee ruutumaisesti (ns. krokotiilinnahka), ei yleensä irtoa isoina lastuina puun syyn mukaisesti

-          lipeä kellastuttaa ja pehmittää maalipintaa

-          spriin vaikutus on yleisesti ottaen vähäistä

-          syttyy herkemmin, savu haisee "öljylle"

 

Vesiohenteinen akrylaattimaali (kansankielessä lateksimaali)

 

-          maalipinta on hieman pehmeä ja joustava, maalinäyte ei murene taivutettaessa

-          pinta ei yleensä liitua eikä ole jauhomainen

-          pinnan halkeamat kulkevat puun syiden suuntaisesti ja saattaa irrota isompana palana

-          sprii pehmentää ja liuottaa selvästi maalipintaa

-          ei pehmene eikä värjäänny lipeällä testatessa

-          palaa melko huonosti, savu haisee "muoville"

 

Punamultamaali, perinteinen keittomaali

 

-          ei muodosta yhtenäistä maalikalvoa

-          jauhomainen

-          pinta läpäisee ulkoa tulevaa kosteutta ja sävy tummenee sateella ja kasteltaessa

-          puu harmaantuu ja nukkaantuu maalin alla

-          pinnasta irtoaa hangatessa voimakkaasti pigmenttiä – voidaan yleensä pestä ja hangata kokonaan pois pinnasta

-          kuluu pois pikkuhiljaa sään ja olosuhteiden vaikutuksesta

 

Erilaiset punamaalit ja Riihi-maalit ovat jossain määrin perinteisen keittomaalin ja akrylaattimaalin välimuotoja. Mitä enemmän tuotteessa on sideainetta, sitä vähemmän se käyttäytyy kuin keittomaali. Näiden tunnistamiseen voidaan käyttää edellä mainittuja keinoja ja näiden maalityyppien osalta on aina varminta käyttää samantyyppistä tuotetta jatkossakin.

 

Kuullotteet (aiemmin kuultavat puunsuojat)

 

-          eivät muodosta yhtenäistä kalvoa, imeytyvät puuhun eikä yleensä ei ole mahdollista irrottaa selvää maalinäytettä alustasta

-          puun syyt näkyvät läpi

-          kuluu vanhetessaan pois, aurinkoseinillä erityisesti

-          yleensä öljypohjaisia tuotteita, sekä liuotinohenteisina että vesiohenteisina

 

Kalvoa muodostavat kuullotteet (Extra-tyyppiset puunsuojat)

 

-          lakkamainen, kova ja kiiltävä pinta - selvä kalvo käsitellyllä pinnalla

-          puun syyt näkyvät läpi

-          valitettavan usein hilseilee ja irtoaa alustastaan vuosien saatossa, etenkin aurinkoseinillä – haastava huoltokäsiteltävä

 

Maalinäytteestä voivat monet maaleja myyvät liikkeet myös tehdä vastaavia testejä, jos itse ei tätä pysty tai halua toteuttaa.

Mainostoimisto Semio | Webio julkaisujärjestelmä